Harjoitus 2.
Punonta
Toisella
harjoituskerralla tutustuimme punontaan. Aluksi tutustuimme suomalaiseen
punontaperinteeseen ja erilaisiin punontatekniikoihin. Sen jälkeen katsoimme
videon, jossa päästiin punonnan ”luvattuun maahan” eli Afrikan valtioihin. Oli
ällistyttävä nähdä, miten hienoja ja käytännöllisiä käyttöesineitä punomalla
saa tehtyä ja ainakin itselle tuli jopa hieman huono omatunto siitä, miten on
tottunut ostamaan kaiken valmiina ja omat käden taidot ovat päässeet vuosien
saatossa ruostumaan.
Harjoituksessa
jakauduimme neljään eri ryhmään ja jokainen ryhmä sai tehtäväkseen tutustua
yhteen punontatekniikkaan ja opettaa sen toisille. Itse lähdin tekemään
karkkipapereista rannekorua. Tässä korun kirjalliset ohjeet:
- - Kerää
noin 20 karkkipaperia ja leikkaa ne pitkittäissuunnassa puoliksi.
- -
Ota
puolikas paperi käsittelyyn yksi kerrallaan; tee keskelle taitos ja käännä
sivun taitoksen päälle. Taita vielä
kerran pitkittäin puoliksi.
-
- Taita
sivut vastakkain.
-
- Taita
vielä puoliksi ja tee toiselle karkkipaperin puolikkaalle sama juttu.
-
- Ota
toinen pala taitoksen kohdalla sormiesi väliin niin, että siihen jää pupun
korvia muistuttavat kaksi rakosta.
- -
Työnnä
toisen palan korvat rakosista sisään.
- Jatka tätä niin pitkälle kunnes koru on valmis
- Jatka tätä niin pitkälle kunnes koru on valmis
Kuten
huomaat, pelkkiä kirjallisia ohjeita seuraamalla korun punominen on hyvin
vaikeaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että ohjeissa on myös selkeät kuvat eri
työvaiheista tukemassa tekstiä. Käyttämämme ohjeet olivat askartelulehdestä ja
jos (kuten itse) ei ole tehnyt käsitöitä paljoakaan aikaisemmin, ohjeiden
ymmärtäminen on haastavaa. Onneksi pöytäryhmässämme oli kokeneita käsityöläisiä,
joilta sain apua tarvittaessa. Lasten kanssa tekisin selkeämmät ja
yksinkertaisemmat ohjeet (en välttämättä yllä mainittuja J) ja käyttäisin apuna jo edellä
olleita ”pupun korvia” herättämään mielikuvia.
Oma tuotokseni: karkkipaperit tosin olivat hyvin hauraita ja repeilivät helposti...
...siksi suosittelisinkin varsinkin alakoulussa käyttämään esimerkiksi aikakausilehtiä, jolloin materiaali on vahvempaa.
Oma tuotokseni: karkkipaperit tosin olivat hyvin hauraita ja repeilivät helposti...
...siksi suosittelisinkin varsinkin alakoulussa käyttämään esimerkiksi aikakausilehtiä, jolloin materiaali on vahvempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti