En ole virkannut sitten alakoulun neljännen luokan, vaikka aikomuksenani on ollutkin pitkään valmistaa matto virkkaamalla matonkudetta. Hankaluuksia tuottikin oikean virkkausasennon löytäminen ja ensimmäiset 20 minuuttia olivatkin aika tuskalliset, kun pidin virkkuukoukkua väärin päin... Ilmankos ei silmukat tahtoneet syntyä!
Oppimista siis tukee heti tekniikan oikeaoppinen opettaminen. Lapselle (ja myös aikuiselle) työskentely on haastavaa, mikäli niinkin oleellinen seikka kuin ote ei ole kunnossa. Oppimista tukee myös motivaatio: mikäli opettaja onnistuu motivoinnissa, myös tekniikan opettelu ja työskentely tuntuvat mielekkäiltä.
Myös virkattavan työn valinta on oleellista oppimiskokemuksille. Omat muistoni alakoulusta ovat lähinnä pannunalusten virkkaamista ja siihen ura virkkuukoukun varressa jäikin. Tänäpäivänä lähtisin hyödyntämään virkkauksessa oppilaiden omaa kokemusmaailmaa virkkaamalla esimerkiksi kännykälle pussin: oppilaat saisivat suunnitella ja ideoida sen itse, johon tulisi myös tärkeää tuotesuunnittelua. Tehtävä myös tukee oppilaiden luovuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti